Perheestämme tuli viime keväänä koiran omistajia. Erittäin pitkän harkinnan, suunnittelun, pähkimisen ja ruikutuksen jälkeen myönnyin uuden lemmikin ottamiseen. Meillä oli entuudestaan kaneja ja gerbiilejä, joista ei tosin ollut perheemme jäsenille mitään iloa. Nuo kun ovat häkkieläimiä satunnaista ulkoilutusta lukuunottamatta.
Anyway, uusi koiranpentu tuli elämäämme ja aloitimme huolellisen koulutuksen. Emme turvautuneet mihinkään kursseihin vaan sama terve järki, kuin lastenkin kanssa, auttoi jokapäiväisessä kasvatuksessa. Ja erittäin hyvin on mennyt.
Sen sijaan alueellamme sijaitsevilla muilla koiranomistajilla olisi kyllä pieni henkisen kasvun paikka. Nimittäin joka paikka on täynnä koiran paskaa. Ja pissiä.
Meillä on tyttökoira, joka ei pahemmin merkkaile reviirejään ja tekee tarpeensakkin kotipihaan. Koiramme on opetettu niin, että hän tekee tarpeensa sille varatulle alueelle suljetulla takapihallamme, joten meidän ei tarvitse ottaa edes kakkapusseja mukaan.
Mutta toisin on aamulenkkimme varrella. Erittäin närkästyneenä olen huomioinut sen, että näköjään jotkut koiranomistajat antavat lemmikkinsä kusta suoraan keskelle kävelytietä. Kyllä sen nyt vielä EHKÄ jotenkin ymmärtää, että koirat merkkailevat noita lumipaakkuja teiden varsilla, mutta suurin osa pisseistä on ihan keskellä väylää. Hienoa, olette varmaan ylpeitä kasvattajia!
Sama pätee kakkoihin. Niitä ei vaivauduta keräämään pois, joten alueemme pikkulapset saavat väistellä koiran jätöksiä koulumatkojensa iloksi. Olisiko se niin hirveä asia noukkia nuo papanat pusseihin, kun kerran yleisiä roskiksiakin alueella sijaitsee. Ja komentaa se koira sinne hankeen tarpeilleen.
Teiltä pitäisi ottaa koirat pois, jos ette niitä osaa hoitaa.
Koiran ulkoilutus, koirat, lemmikit
Merkinnät RSS-syötteenä